maanantai 26. lokakuuta 2009

kesken jäi

Monta hommaa aloitin taas kesän aikana ja taisi niistä yhtä monta jäädä keskenkin.


Tässä on minun hevonkukkukasani ja siinä talven yli, toivottavasti, ne rehut joita en mukamas ehtinyt tänä kesänä istuttaa. Mitään siinä ei näy kun rehut ovat niitä raaskupöydästä hommattuja, mutta ehkä niistä sitten ensi vuonna. Pitäisi tuossa hevonkukkukasassa ainakin kasvuvoimaa olla.



Ja tässä on minun aloitettu, mutta keskenjäänyt, vesiaihe. Ehkä jo ensi vuonna. Enempää en kehtaa keskeneräisiä näyttääkään :D


Tämä omenapuu taas on tulevan talven projekti: se pitää kaataa. Odotan mielenkiinnolla onko puu sisältä laho tai ontto. Jos ei ole niin yritän saada puusta tehtyä ainakin yhden tarjottimen. Puu on halkaisijaltaan varmaan 30-40 senttiä. Odotan mielenkiinnolla myös sitä että päästään laskemaan kuinka vanha puu on. Olen koittanut kyselemällä saada selville sen ikää, mutta naapureiden vastaus on: "se puu on ollut siinä aina".

Nämä niin ihanat puutarhakilpikonnat ovat kestäneet valitettavan huonosti ulkona. Voi jospa osaisin itse nuo uudelleen ja kestävämmin värjätä. Ja tehdä heille uudet hatut.













lauantai 24. lokakuuta 2009

sadonkorjuuta

Lokakuun 3. päivä nostin porkkanat ja keräsin lopunkin hyötykasvisadon mitä mökillä vielä oli jäljellä. Ihan pieniähän nämä minun viljelysmäärät ovat olleet, kun ei oikein ole ollut paikkaa missä niitä säilöä.
Uudessa kodissa on kellareita parikin, mutta en niistä vielä tiedä, kuinka hyvin toimivat. Ensi keväänä olen jo paljon viisaampi.
Vaan piisaa tuostakin vadillisesta porkkanoita meille syksyksi ja naatteja kanille pitkälle kevääseen.


Syysasterin on korean näköinen kukkiessaan. Ainut harmi on, että kukkii niin pahalaisen myöhään ettei sitä meinaa ehtiä ihailemaan. Vielä nytkin 24.10. on samalla tavalla kukassa, vaikka pakkasöitä on välissä ollutkin.


4.10. poislähteissä oli sateenkaaria. Ruskakin tällä korkeudella lähes parhaimmillaan. Käännyttiin takaisin mökille jotakin unohtunutta tavaraa hakemaan ja yhdessä kohtaa matkan varrella tuo sateenkaaren pää oli justiinsakin mökin päällä. Tässä kuvassa se laskeutuu tuonne poikien majan ja marjatarhan paikkeille.





Nettiyhteys, muutto, osa VI

Enpä arvannutkaan kuinka hankalaa voi olla yhden nettiliitymän saanti.

Odottelin nelisen viikkoa dna:n asentajaa käyväksi kytkemässä nettiliittymän. Ei kuulunut mitään, joten soitin dna:n asiakaspalveluun. Heiltä sanotaan, etteivät he pystykään nettiliittymää minulle myymään. Hämmästelen puhelimessa ääneen, että olisi ollut kiva jos joku olisi viitsinyt minullekin kertoa. Hän kertoi, ettei hän ymmärrä miksi minulle ei ole kerrottu, kun lapussa kuitenkin lukee, että "ota yhteyttä asiakkaaseen". Jollain oli siis aikaa kirjoittaa tuo lause lappuun, mutta ei ollut aikaa ottaa minuun yhteyttä.

Syyksi he sanoivat, ettei paikallinen verkonhaltija päästä heitä alueelle. (Minä luulin, että tuo kilpailunrajoitus on purettu jo vuosia sitten.) He eivät kuitenkaan osanneet kertoa kenen verkko alueella on, vaan minun pitää se itse kaivaa tietooni. Sain ohjeeksi soitella läpi kaikki eri operaattorit.

Hoh-hoijaa, he siis tietävät etteivät pääse verkon alueelle, mutta eivät tiedä kuka kieltää?

Uuden kotikuntani muilta asukkailta kuulin, että kyseinen alue on entistä Telen aluetta (eikä siis TPO:n kuten dna:n myymälässä väitettiin). Toisin sanoen nykyinen verkonhaltija on Sonera.

Tein neljännen surffauksen työmaalta kiinteän Soneran verkon perään. (Joskus minäkin nielen ylpeyteni). Tällä kertaa netti väittää että yhteys on saatavilla, mutta edelleen myytävänä on vain määräaikaisia sopimuksia. Soitan asiakaspalveluun.

He kertovat, että kiinteä yhteys on saatavilla hintaan se-ja-se, määräaikaisella sopimuksella luonnollisesti. Kun tiedustelen toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta saan vastaukseksi, ettei niitä myydä enää lainkaan. Lupaan harkita asiaa. Sonera soittaa perään ja tarkistaa hintatarjoustaan pudottamalla siitä 7 euroa/kk hinnasta pois.

Samaan aikaan koitan selvittää mokkulan toimintamahdollisuuksia.
Menin takaisin dna:n myymälään ja tiedustelin josko saisin nettitikun koekäyttöön. Sain, tehtiin sopimus. Vein tikun kotiin ja kytkin sen koneeseen kiinni. Ei toimi. Eikä käyttöohjeessa lue mitään ohjeita tilanteeseen, jossa se vaan ei toimi.

Aamulla soitin asiakaspalveluun. He kertovat, että juuri Nokian tikulla Windows XP:n kanssa on ollut ongelmia ja kehottavat käymään myymälässä vaihtamassa Nokian toimimattoman tikun Huawein tikkuun. Soitin myymälään ja pyysin heitä varaamaan ainoan Huawein tikkunsa minulle. Puhelimessa minulle toistettiin kolme kertaa että minun pitäisi ladata SP3, jotta Nokian tikku voisi toimia. Kun huomautin että asiakaspalvelusta neuvottiin tikku vaihtamaan, he kuitenkin tikun minulle varasivat.

Tyhmä neuvo. Jotta voisin ladata, tarvitsisin toimivan tikun. Toistokin oli tyhmää, koska vastasin kolme kertaa, että koneessani on kaikki täysin ajan tasalla olevat päivitykset eikä tikku toimi. Ja sekin on tyhmää, että Nokian tikun vaatimuksissa nimeomaan lukee, että yhteensopivuus on XP + SP2.

Hain Huawein tikun iltapäivällä. Vaihto tehtiin, joskin pitkin hampain: minut oli jo leimattu kykenemättömksi käyttämään mokkulaa ja lataamaan päivityksiä. Minulle annettiin tikku ja alentuvasti toistettiin, nyt neljännen kerran, että "kannattaisi kyllä todellakin ladata se SP3". Tiuskaisin vastaan, että koneessa on edelleen SP3 ja kaikki muutkin päivitykset jotka Windows on XP:hen julkaissut. Ne eivät aamun jälkeen ole poistuneet. Vastaukseksi tuli epäuskoinen "sepä ihmeellistä."

Huawein tikku toimii moitteetta. Paitsi että... megan liittymänopeudella 3G-verkossa todellinen nopeus on jatkuvasti alle puoli megaa. Yhdellä koneella. Mokkula ei vakuuta minua. Mitäs jos joudun vaihtamaan sopimuskauden aikana tietokonetta tai käyttöjärjestelmää eikä tikku enää silloin toimikaan? Tikun lisäharmina on se, että sen yhteyden jakaminen useampaan koneeseen on kikkailua ja tikku jota voisi käyttää jakamiseen maksaa lähes 10 euroa lisää kuukaudessa. Edelleen lisäharmina on se, että mokkulaliittymää ei saa purettua siinäkään tapauksessa että muuttaa pois kuuluvuusalueelta.

Seuraavana päivänä soitan Soneraan ja tiedustelen onko eilen saamani hintatarjous vielä voimassa. Rouva tarkistaa ja kertoo sen olevan. Kysyn kuinka nopeasti se saadaan kytkettyä. Rouva vastaa, että sen hän pääsee tarkistamaan vasta tilausta tehdessä ja kysyy tehdäänkö tilaus. Vastaan, että tehdään vaan. Odottelujen aikana marisen tällekin rouvalle edellisen yritykseni aikana koetut huonot kokemukset.

Kytkentä olisi viikon päästä. Tilauksen viimeisessä kohdassa rouva sanoo puhelimeen: "nyt en kyllä käsitä, täällä ei ole tätä kampanjahintaa ollenkaan".

Mitäs muutakaan? Osasin sen arvatakin, netissä liittymän hinnaksi kerrotaan 7 euroa/kk kalliimpi hinta.

Rouva kertoo, että hänen täytyy tarkistaa hinta ja hän lupaa soittaa takaisin jos oikeaa hintaa ei saada. Muutaman tunnin kuluttua saan tekstiviestin, jossa kerrotaan, että kytkentä tullaan tekemään 29.10. Siitä päättelen, että marina kannattaa.

Laitanpa tähän vielä syyvertailun miksi kiinteään Soneran liittymään päädyin:
Sonera 2Mb kiinteä yhteys 26.90€/kk, jako useammalle koneelle mahdollista olemassa olevin palikoin.
DNA 1Mb kotimokkula 23,90€/kk + 7 €/kk laitteesta (jako onnistuu kotimokkulan kautta)
DNA 1Mb 19,80€/kk, mokkula on käyttissidonnainen.

Kyllä, Sonerallakin mokkuloita olisi ollut tarjolla, edullisempaan hintaankin. Mutta käyttissidonnaisuus on minulle niin paha uhkakuva kahden vuoden sopimuskaudella, etten sellaista riskiä halua ottaa.

torstai 22. lokakuuta 2009

Valoa tunnelin päässä

Nettipimento vaikuttaisi olevan nyt ohi. Nelisen viikkoa tässä onkin mennyt etten ole päässyt blogia kirjoittamaan. Nettiyhteys onkin ollut varsinainen tarina.

Jahka tästä saan muistikuvat järjestykseen, niin alan laittamaan muutenkin muutosta tarinaa.