Begoniat eivät olleet minun juttuni. Elin harhaluulossa, että begonian voisi vaan laittaa multaan ja sitten odotella ja katsella kuinka se kasvaa ja kukkii. Pah. Ehkä jonkun muun tiloissa ja jonkun muun taidoilla. Minun begonioihini tuli ylipitkiä lehtivälejä, vaikkei varren paksuudessa ja tanakuudessa mitään moitittavaa olekaan. Kukat ovat isoja ja kauniita kyllä, mutta niitä on niin pahalaisen vähän. Ja alkoivat kukkimaan niin myöhään, vasta elokuun loppupuolella. Minä olen aina luullut, että se on kasvi, joka kukkii alkukesästä asti. No, ehkä jonkun muun tiloissa ja jonkun muun taidoilla.
Lämpö-valo-ongelma se varmastikin on, koska lopputalvesta multaan pistetyt begoniat ovat pitkillä lehtiväleillä kun taas vasta ulkona kasvuun lähteneet ovat paljon mukavamman näköisiä katsella. Niihin tulisi varmasti myös runsaammin kukkia, mutta loppuu lämpöiset kesken.
Toinen ongelma on miekkaliljat. Minä tykkäisin niin kamalasti laittaa miekkaliljoja, mutta ei vaan onnistu kunnolla. Luulen, että se on kastelu-/ravinne-/tilaongelma. Olen vakaasti harkinnut josko luovuttaisin miekkaliljojen kanssa. Kasvatan ja hoivaan niitä esikasvatuksessa, pistän suoraan ruukkuun tai mitä vaan. Kyllähän niihin muutama kukka aukeaa, mutta kukan auetessa lehdet ovat jo ikävän ruskettuneita ja pilkullisia. Ja kukat aukeavat jokaisessa miekkaliljassa eri aikaan. Onhan pitkä kukinta-aika, mutta… purkki on niin kovin valjun näköinen kun jokainen miekkalilja kukkii yksinään. Ehkä minä yritän laittaa liian monta yhteen purkkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti