Tällä tarhurilla on ollut sellainen hytinä, että vielä ei kevät tee tuloaan vaikka linnut toisin laulaakin. Ei ole ollut hinkua kylvää, ei edes paprikoita tai chilejä, joilla olisi ollut aikakin.
Sitäkin enempi on tullut istuneeksi tietävän koneen vieressä ja pelattua vaan virtuaalista maanviljelystä. On sukkia ja tossujakin kudottu, on pitänyt ottaa niistä joku kuvakiin ja laittaa tänne, vaan tahtovat mennä käyttöön ennenkuin kamera ehtii paikalle.
Chilit sain puoliväkisin kylvettyä suurinpiirtein ajoissa. Tai no... ainakaan niiden kylvö ei ollut paljoa myöhässä. Mutta niiden kehitys on ollut tosi hidasta, ovat edelleen sirkkalehtiasteella, taitaa tämä meidän talo olla liian viileä niille. Eilen (5.3.) sain sitten vihdoin aikaiseksi (kun tenavat hääti koneelta pois) istuttua lattialle ja laitettua siemeniä multaan. Arvaan, että siinäkin huonostiloppujen lopuksi käy. Tuli nimittäin taas kylvettyä runsain mitoin siemeniä. Tekosyynätaas että siemenet ovat vanhoja, eihän ne enää idä, vaikka kuinka hyvin tiedän, ettei ne tomaatinsiemenet mene vuodessa tai vuosikymmenessäkään miksikään.
Ja sitten sukkia ja tossuja:
Vuosien tauon jälkeen tuli hankittua taas kutomapuikot, vanhojen sijantiahan ei kykene tästä maailmasta kukaan enää jäljittämään. Ensin tuli kudottua tossuja kun talo on viileä, sii snoita palatossuja. Sitten päätin opetella kutomaan sukkaa, ja löysin yhden ohjeen kantapäähän. Tuolla mallilla sitten teen.
Ja tämä raitasukka taisi olla se ensimmäinen.
Sen mitä kerästä jää, päätin kutoa tämmöisiksi lapuiksi. Lapuilla oli pääasiallinen tarkoitus yhtyä joskus tilkkutäkiksi, mutta siltä varalta, että innostus taas hiipuu, niin päätin tehdä niistä patalappukokoisia ja -paksuisia. Tosin sekin suunnitelma taas muokkaantui matkan varrella kun eihän niistä lankakeristä tietystikään aina jää tarpeeksi lankaa.
