Enpäs muistanutkaan kuinka monta pikkuasiaa muuttaessa pitää ottaa huomioon. Kaupungista toiseen tuntuu vielä vähän lisäävän näitä asioita. Tulinkohan laittaneeksi turhan tiukan aikataulun tälle muutolle? Vesihuolto on oma, ei toimenpiteitä toistaiseksi. Jätehuolto, sähkö, kiinteistövakuutukset, nettiyhteys josta seurauksena sähköposti ja virusturva, oikomishoito, hammaslääkäri, koulut ja koulukirjat, junaliput, postilaatikko, lämmityspuut ja -öljyt, muuttoauto, pakkauslaatikot. Ja joka välissä tapahtuu tietysti jotakin joka hiukan hankaloittaa muuta puuhaa ja aiheuttaa vähän lisäpuuhaa.
Esimerkiksi se, että maanantaina meni polttopuut tontille. Vaan kun auto painaa reilun 20 tonnia, niin eihän sitä piha kestänyt. Ja kun ei piha kestänyt, niin puita ei voinut kipata sinne mihin oli tarkoitus. Joten ne tuli kipatuksi siihen mihin ne sai. Ja kun eihän polttopuu auton lavalta tule kipatuksi nätille kasalle vaan siitä tulee sellainen lavan muotoinen matto. Eli puut on ajotiellä. Käytiin niitä nostelemassa pois ajotieltä, ei nosteluun mennyt kuin puolisen tuntia. Mutta se joka siellä on tyhjentämässä sitä taloa, nosti siitä hirmuisen äläkän.
Voi ZZIIIISS! Dude, siinä hukkaantui tunti! Ei elämä voi olla tunnista kiinni! Tarjottiin apua, mutta ei kelvannut auto, eikä nostoapu, eikä kuljetusapu eikä mikään. Setä selitti suu vaahdossa kuinka "hän kyllä käski tuohon ne kippaamaan" ja osoitti kaivoja. Jaa että vesikaivojen päälle 13 mottia koivuhalkoa? Hyvästi kaivot... Voi äiti, onneksi rekkakuskit on pääsääntöisesti varustettu terveellä maalaisjärjellä ja tietävät mihin kuormaa voi kipata ja mihin ei.
Tuli tunne, että Herra Tyhjentäjä halusi käyttää moisen pienen takaiskun mahdollisimman täydellisesti hyväkseen. Kun talosta on kaikki myyntiartikkelit viety, niin on hyvä saada mikä tahansa tekosyy jolla pääsee luistamaan kaatiskuorman viennistä ja siivouksesta. Sehän on pelkkää kulua.
Ajattelin, että noh, herra Tyhjentäjä on hyvä ja ottaa yhden pienen takaiskun vastaan vaan, kun ei muutakaan mahda. Maito, tai tässä tapauksessa halot, oli jo maassa. Ei voinut enää muuta kuin nostella pois tieltä. Eikä tunnin-puolentoista viivästys vielä sitä tarkoita, että homman saisi kokonaan kesken jättää. Mun mielestä.
Seuraavana aamuna Herra Tyhjentäjä kertoi, että hänellä on hieroja varattuna, eikä sen jälkeen enää voi tulla työtään loppuun tekemään. Ihan sama, jätä sinne, en jaksa kuunnella. Hoidan loppuun itse. Voi herran pieksut sentään. Ainakin tiedän, keneltä en tule moista palvelua koskaan hommaamaan. Välitimme tiedon myös myyjälle, jonka hommaama kaiffari Herra Tyhjentäjä oli.
No anyway, kun pihatie petti, niin se tarkoittaa tietysti sitä, että sitä pitää vahvistaa. Ja kun kerran kaivaa, niin kannattaa tietty kaivaa kaikki samalla kertaa. Eikä tehdä niinkuin kunta. Ensin tehdään tie, sitten kaivetaan se auki ja laitetaan vesiputket ja tehdään tie. Sitten kaivetaan se auki, laitetaan viemäri ja tehdään tie. Sitten kaivetaan se auki, laitetaan salaojat ja tehdään tie.
Kun omaa tehdään, niin tehdään niin, että kaivetaan se auki, laitetaan vesi, viemäri ja salaojat ja tehdään sitten vasta tie. Toivottavasti sen saa tasoitettua siten, että se olisi vasta ensi syksyn juttuja. En tahtoisi tänä syksynä sitä aloittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti