"Aidan" kohtalo

Tonttimme rajoittuu lännestä kaupungin "puistoalueeseen", sille reunalle on joku joskus istuttanut kuusia. Ilmeisesti on ollut tarkoitus tehdä kuusiaita. Hyvä idea, mutta kuuset ovat lievästi ylimittaisia siihen tarkoitukseen. Kaatolistalla ovat.

Pohjoisen reunalla on hernepensasta. Pohjoisen naapuri kävi viime vuonna sanomassa, että se pitäisi hänen mielestään leikata alas ja siitä tulisi kuulemma komea "jos sitä vaan hoitaisi niinkuin kuuluu". Mää niin tiärä, mum miälestäni hernepensas mitenkään erityisen komea ole leikattuna(kaan). Vähän olin suunnitellut kyllä, että sen alas tänä keväänä leikkaisin, mutta mun kirjan mukaan se pitäisi tehdä maalishangilla noin 10-15 sentin korkeudesta. Metrin hankeen en ota lapiota ja lähde kaivamaan, en varmalla ota! Toisekseen ei se minusta niin erityisen ruma ole, ei ole alhaalta kalju, se vähä mitä on, haittaa lähinnä meidän silmää kun alamäen puolella ollaan. Korkeutensa puolesta se on loistava, ulottuu juuri ja juuri naapurin ikkunan yläreunaan. Sijainti on kuivalla mäen kinkamalla. Arvaan, uusi kasvu olisi hidasta ja kestäisi kauan ennenkuin tuo reilun parin metrin korkeus saavutettaisiin uudestaan.

Itään päin on toisen naapurin hoivaama pensasaita, olisikohan joku aronia. Meidän puolella kasvaa vatukkoa. Olen suunnittelut että sinne semmoista metrin huoltokäytävää ja hajurakoa alkaisin koneellisesti pitämään. Mitään aitaa en omalle puolelle pistä, ei siinä kaksi aitaa niin lähekkäin eläisi.

Etelään on talon puolella lisää hernepensasta, se on pakko leikata tänä vuonna alas, koskapa tie- ja kunnallistekniikkaremontin koneet ovat sitä kaltoin kohdelleet. Kunhan vaan maalishanki paljastaisi sen 10-15 senttiä korkeuden :)

Mutta toinen puoli etelän rajasta on koivua ja mitä-lie-pajunsukuista. Näyttää siltä, että sitäkin on joskus ajateltu pensasaidaksi, on semmoiselta korkeudelta joskus koivut katkottu. Mutta pensasaitojen hoito ei ilmiselvästi ole ollut tämän tontin edellisenkään omistajan #1 harrastus. Ei ole minunkaan, en minä mitään muotoon leikattua halua, kun en viitsi leikellä. Ajatus koivuista semmoisena pusikkona/pensaikkona silti olisi kiva.

Välissä tosiaan on kasvanut pari jotain pajunsukuista puuta. Koko aita näyttää vähän huonokuntoiselta, en tiedä johtuuko iästä, leikkuista, pimeydestä, kosteudesta vai mistä. Etenkin nämä pajunsukuiset ovat nyt tämän talven aikana kärsineet noista remuavista työkoneista ja jälki on jotakuinkinyllä olevan kuvan näköistä.

Koivutkin ovat päässeet venähtämään toistakymmentä metriä korkeiksi ja se on ehkä ihan vähän liikaa aitakasville. Suojaa se tarjoaa kyllä, mutta silti...

Jotta jotain pitäisi keksiä tilalle. Olisi hienoa jos siihen saisi erilaisia kukkivia pusikoita ja vielä niin, että siinä pitkään kukkisi kaikenlaista. Pari jotain havua voisi seasta löytyä talven vihreydeksi ja lintujen talviajan pysähtymispaikaksi. Täytyy vissiin tosissaan ottaa puutarhakirja käteen ja tutustua löytyisikö moiseen paikkaan minkäänlaista valikoimaa.

Paikka olisi muuten vissiin aika hyväkin, mutta tien eteläpuolella (kuvasta vasemmalle) kasvaa niinikään kaupungin viheralue = 20-30 metristä mäntyvoittoista sekametsää. Vaikka tontin ylärinne on kuivaa hiekkaa, niin tämä alapuoli muistuttaa enempi suota. Ja tien toisella puolella sellainen on ihan oikeasti.

Siispä kosteutta ja varjoa sietävää, kukkivaa pensasta (yli metrin korkuiseksi kasvavaa) saa ehdotella :)