Sadonkorjuuta

Keväällä ajattelin, etten perunoita laita ollenkaan. Mitä niitä itse kasvattelemaan kun ei kuitenkaan pysty omavaraiseksi alkamaan. Isäntä vastusti ja niinpä isännän mieliksi laitettiin sitten pottujakin maahan. Jääkaappijämistä laitoin 6 siemenperunaa (mitä-lie) ja kaupasta ostin lisäksi 6 Rosamundaa.

Niistä tulikin hauskannäköinen "perunasalaatti" jääkaapin perunalokeroon.

Pari talvea sitten ostin Lidlistä (kuulin viime viikolla sitä kutsuttavan natsi-Siwaksi. Olen kuulemma ajastani jäljessä kun nyt vasta sellaisen kuulin.) tämmöisen köynnösruusun. Ensimmäisenä talvena se olisi maanpäällisiä osia talvettanutkin, mutta miehet ja pojat tuhosivat sen lunta kolatessaan. Viime talvena se paleltui maata myöden.


Kukaltaan se on tosi kauniin värinen ja sitkeästi se jaksaa vielä tehdä tuommoisen 40-senttisen varren jonka päähän sitten muutaman kukan väkästelee loppukesän ja syksyn iloksi. Ensi talvenakin yritän sitä suojata. Pakkohan sen on joskus onnistua.


Punahattukantani hupenee uhkaavasti. Luin vasta tänä vuonna, että punahatut ovat lyhytikäisiä perennoja ja niitä kannattaa aina silloin tällöin istuttaa lisää, ettei käy niinkuin nyt mulle on käymässä.

Olen toki istuttanut paikalle lisääkin punahattuja. Toivottavasti ne selviävät talven yli hengissä. Kiva loppukesän ja syksyn kukka. Ja perhoset niin kovin tästä tykkäävät, välillä on ihan ruuhkaa.