Yläpenkki, -patio, -nurkka, -soppi, -puisto?, osa III

Hienosti tekee muisti tepposia. Yhtään en muistanut, ettei heinäkuussa huvita enää mitään uusia kaivauksia ja istutuksia tehdä. Eikä mitään muutakaan joka kestää kauan ja on hikistä. En yhtään muistanut, että tässä vaiheessa vuotta paarmat alkavat olemaan sellainen kiusa, ettei ulkona viitsi pitkiä aikoja olla. Jos on pilvistä tai varjossa niin on hyttysiä ja jos aurinkoista niin paarmoja kiusana.

”Mitä sie etelän mies huijot, ota ohvia!” Offia olen laittanut, mutta olen melko varma, ettei se pitkän päälle ole ihmisen iholle ja terveydelle hyväksi jos aamusta iltaan on paksuhko off-kerros nahan päällä. Siispä yläpuisto on kohdannut vakavia viivästyksiä. Kuunliljojen viereen ehdin muokkaamaan seuraavan minialueen (onko se nyt neljäs?), vaikkei kuunlilja-aluekaan vielä ole istutettu. Siinä on kuitenkin paksuhko nurmisilppukerros päällä pitämässä siemenrikkojan etäämpänä. Keväällä kylvämäni kukat ja perennat tuntuvat olevan kivikkokasveja. Johtuisikohan se siitä, että viime vuonna tein kuivakkopenkkiäni ja ehkä varauduin, että siihen tarvittaisiin kasveja tänä vuonna? Ja akileijoja. Minun täytyy lakata kylvämästä akileijoja.



Viideskin minialue valmistui rappusten viereen. En teekään yläpuistoon pyörätuoli-/kottikärryramppia. Päätin, että joko nousen kottisteni kanssa rappuja pitkin tai käytän koria. Rappusten viereen laitoin hankkimani kirjoapteekkarinruusun. Siitä tuli mieleeni, että ruusuhan on vielä tovin melko pieni, joten jotakin maanpeittoa voisin siihen laittaa. Ehkäpä kevätkaihonkukkaa? Siispä naapuriin kerjuulle.

Kevätkaihonkukan lisäksi sain kolme kalliokielon alkua ja rönsytiarellaa. Kevätkaihonkukkaa siis ruusun juurelle ja kalliokielot ja rönsytiarellat nelosalueelle. Ja viimevuotisesta vauvalasta akileijoja. Mihinkähän tämänvuotiset akileijakylvöt laitan?