torstai 17. helmikuuta 2011

olohuoneesta keittiö, osa VI


Pikkuhiljaa asetellaan kaappeja paikoilleen. Tiistaina kävin shoppailemassa, muutaman jakorasian, hellarasian, pistorasian, kytkimen valoille ja käsisirkkelin. Ehtoopäivällä isäntä sahasi ensimmäisen pöytälevyn oikeaan mittaan. Sitten kylään pöllähtikin tyttärä kihlattunsa kanssa ja siirryttiin jorinan puolelle.

Illalla ehdittiin vielä nostamaan ensimmäinen yläkaappi paikalleen.

Piti siirtyä seuraavalle seinälle ja huomattiin, ettei meillä ole sopivan kokoisia ruuveja: kaappien rungot ovat 18 mm paksuja ja kaapit pitäisi saada ruuvattua toisiinsa kiinni maksimaalisen vakauden saamiseksi. Meidän ruuvit on about 45mm tai yli ja tähän tarvittaisiin maksimissaan 35mm. Homma jatkukoon seuraavana päivänä. Isäntä tilaa: "tuo 32 millisiä levyruuveja puulle, mustia, ristipäisiä". Tuumin, että mitta lienee oikeampi 30mm, mutta en viitsi alkaa isännän kanssa siitä vääntämään. Jos isäntä on sitä mieltä, että 32mm on standardi, niin so be it. Ostan sitten 30-millisiä kun niitä tod.näk. helpommin löytyy.

Keskiviikkona suunnistin töiden jälkeen Bauhausiin (tiedän, se on saksalainen ja kotimaista yrittäjyyttä pitäisi suosia, mutta Bauhaus on suoraan työmatkallani varrella) ja ruuvihyllylle. Lastulevyruuvi, Fermacell-pikaruuvi, puuruuvi, peltiruuvi, poraruuvi, kipsilevyruuvi. Sopivaisen oloisia (en ole ruuviekspertti, mutta tiesin minkä näköistä ruuvia etsin) ruuveja oli vaikka millä mitalla, mutta kaikki torxeina ja joko keltapassivoituina, sinkittynä tai rosterina, ei yhtään mustaa. Mustia piti olla siksi kun musta ei niin erotus siitä tummasta kaapinpohjasta, kirkas loistaa.. no... kirkkaasti sieltä tumman kaapin pohjasta. Rumia sellaiset olisivat.

Suunnittelin jo ottavani torxit kun jokaisessa paketissa näytti olevan mukana myös se kär
ki siihen akkuruuvinvääntimeen. Vaan mielessä kaikui isännän "ristipää" -kehotus. Hyllystä löytyi yksi ainoa ruuvi joka oli ristipää ja täytti muutkin vaatimukset, eli se a) pitää puusta kiinni, b) uppoaa puuhun, c) ei halkaise puuta ja d) on musta.


Mennessäni kyselin vielä henkilökunnalta mustaa, 30-millistä levyruuvia puulle henkilökunnalta. Henkilökunta, nainen, katsoi minua (ja turkkiani), toisti "mustaa?" ja vastasi viimein, että "ei meillä ei ole mustia ruuveja" ja purjehti pois. En tietenkään tiedä mitä ihmettä myyjän päässä liikkui, mutta onneksi hän ei ole provikkapalkalla töissä. Jäisi provikat pieneen tuommoisella palveluesityksellä? Mitään ei koittanut tarjota tilalle. Kaikista huvittavinta oli tietysti se, että minulla oli niitä mustia kädessäni, joita myyjän mukaan hei
llä ei ole. Kotona kerroin episodista ja isäntä valaisi, että jos oikein tarkkaan katsoo, niin se on ehkä enemmän ruskea. Ahaa, okei. En ole muuten maalarikaan... Nehän erottavat 15 000 erilaista mustan tai valkoisen sävyä toisistaan.

No ehtoolla sitten kumminkin isäntä ruuvasi hyllyt toisiinsa ja nostettiin seuraavakin hylly paikalleen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti