Vuosi sitten kyllästyin katselemaan kellarin rappusissa olevaa Gipsonit -tekstiä ja sitä pienistä minkä-lie-levyn palasista kasattua kattoa. Oltiin sovittu, että ensimmäiseen vuoteen ei tehdä mitään, asutaan vaan, katsellaan ja kuunnellaan mitä pitäisi tehdä ja missä järjestyksessä. Hyvä suunnitelma, mutta eihän mun suunnitelmat koskaan päde. Siispä... Toimeen!
Katosta oli tosi vaikea saada kuvaa, mutta kiinnittäkää, pliis, huomio kattoon eikä "naulakkoon". Aivan upea lähtötilanne vai mitä?
Varastosta löytyi lasikuitutapettia ja mökin vessaan ostettua maalia, kittiäkin jääneenä jostain projektista yli (taisi olla Porin Matin alkuperäinen asennus).
Kittiä levittelin, hioin, levittelin ja hioin, levittelin ja hioin. Monta päivää. Uskokaa pois, sitä kittiä sai uppoamaan paljon, jotta kaikki raot sai suurinpiirtein tasaiseksi, tai edes sellaiseksi ettei ne nyt suoraan pompsahtanut silmille.
Vaan jossain vaiheessa hiontapöly laski ja pääsin pohjamaalin pariin.
Tässä vaiheessa mietin, että jätänkö käytävän kuitenkin valkoiseksi, mutta e-hei!, kun kerrankin omistan seinät joiden sisällä asun, eikä minun tarvitse kysyä kenenkään mielpidettä niin laitan seinistäni juuri sen värisiä kuin itse tahdon. Jälkeläisille olen opastanut, että sitten kun minun jälkeeni tätä taloa myyvät, niin ostavat aluksi 100 litraa valkoista maalia ja peittävät minun värini :)
Ja värihän on... rummunpärinää... sininen! Ja vähän toista väriä.
Sitten tuli vuoden tauko. Odottelin sopivaa ajankohtaa: lapset poissa ja viikonloppu. Olisihan niitä aiemminkin ollut, mutta aina kun sellainen tuli, niin minä ehdin autuaasti unohtaa. Ja muistin sitten aina lasten tullessa, että "ai niin, piti ne kellarin rappuset maalata". Mutta nyt sain ne maalattua.
Ylhäältä päin tämännäköistä tuli. Noita ledejä jännitin kovasti: vanhastaan rappusissa oli ulkovalaisin (kellari on aikoinaan ollut kylmää tilaa, otettu lämpimänä käyttöön vasta 70-luvulla), jossa energiansäästölamppu. Mahtaisiko ledeissä paukut piisata valaisemaan, olisiko sävy liian kylmä ja kalsea? Vuoden kokemuksella sanon, että riittää valo, eikä ole liian kylmä. Ledin värinä on lämmin valkoinen.
Uutta, rahalla hankittua, tähän projektiin tuli nuo lamput, 3 kappaleen ledisarjapaketti Clas Ohlsonilta, 29,90€. Matto on Maskun roskalavalta (kuljetuksen aikainen pehmikkeenä ollut suuri olohuoneen matto, musta pitkä "chenille" -tyyppinen karva). Sininen ja tuo punertava-oranssihtava-ruskehtava on mökin vessamaalauksen jämiä, valkoinen katossa ja harmaa portaissa ylijäämiä anopin miesystävän remontista, sponsored by VVO.
Homma on vielä vähän kesken, joten yhteissummaa ei vielä uskalla sanoa. Siitä puuttuu vielä kaikki listat (lähinnä ovenkarmista, lattian rajaanhan ne näppärästi maalasin), yksi paikkamaalaus sekä sähköjohdoille kouru. Kun vaan tulisi Kuljun kartanoon asiaa, siellä on aivan juurikin oikeanlainen, eikä monta euroa maksa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti