Yllätyksittähän ei vanhaan taloon remonttia tehdä.
Eilen aloin purkamaan halltexia pois olohuoneen seinästä, että saapi sen tilalle laittaa SPU Anselmin. Tosin itse vastustan Anselmia, koska se on ihan täyttä muovia ja mieluummin itse lisäeristäisin jollain vähän perinteisemmällä tavalla kuin muovilla. Minä pidän yllä kuvitelmaa, että jos talo on 60 vuotta vanha ja pysynyt suht terveenä ilman muovia, niin se saattaisi pysyä suht terveenä seuraavatkin 60 vuotta ilman muovia. No kuitenkin, nurkasta tapetin kulmaa pois, että näkee mistä lähtee liikkeelle.
Uskomatonta! 60 vuotta vanha talo ja vain 2, siis KAK-SI, tapettikerrosta!
Jahka tuosta sain nurkan paljastumaan, niin selvisi, että halltex on tukevasti kiinni, nauloja on noin 5 sentin välein ja ne ovat luonnollisesti aivan nurkassa kiinni. Eihän sinne nurkkaan mitään työkalua saanut, halltex pitää kiinni tiukasti. Siispä järeämmät aseet käyttöön. Isäntä teki pienen reiän halltexiin, satunnaiseen paikkaan keskelle seinää.
Jaa, että vinolaudoitus? Tämän piti olla tiilitalo?
Ja eiku tutkimaan, että mitäs myyntiesitteessä muuten lukikaan. Rakennusmateriaali "tiili. puu." Juu-u, päätykolmiot ovat puuta, mutta eikös tasakertaan asti pitänyt olla tiilitalo? Myyjä puhui tiilitalosta ja kertoi kuinka heidän isällään oli tiilitehdas, mutta tiilitehdas ei syystä tai toisesta ollut menestynyt. Monta muutakin ammattia puhuttiin isällä olevan, eikä niissä mitään kronologista järjestystä esille tullut. Välittäjä ei oikeastaan puhunut mistään mitään, sen vuoksi me myyjän kanssa suoraan niin paljon puhuimmekin. Joka tapauksessa, meille jäi käsitys että kyseessä on tiilitalo, siis tiili-eriste-tiili. Käsitystä tuki mm. se, että kellarissa tiilet ovat paikoitellen näkyvissä sisälle ja eristeetkin paikka paikoin pilkottavat.
Ennen ostopäätöstä kävimme isännän kanssa kylmällä vintilläkin, ja siellä meistä molemmat näki idänpuoleisella seinällä kaksi tiilirivä joiden välissä purueriste. Muille seinille ei kurkittu ja niihin olisi ollut vaikeampi nähdäkin.
Siispä vinolaudoitus? Ei tiilitaloissa ole vinolaudoitusta. Eikun takaisin vintille, otsalamppu ja pari fikkaria aseina. Totta, yksi tiilikerros löytyy tasakertaan asti etelästä ja lännestä, pohjoiseen ei pääse katsomaan. Mitä ihmettä? Ei kai talossa voi olla yksi seinä tuplatiilellä ja loput yksinkertaisella? Ja kun vihdoin päästiin idänpuolelle, niin kyllä. Yksi tiilikerta löytyy myös idästä.
Vähän olen sitä aika ajoin salaa ihmetellytkin, että miten siheen seinään muka mahtuu rappaus, 2 tiiltä ja eriste. Ei se minusta niin paksu ole? Mutta mikä tämä sitten on?
Nyt näyttää siltä, että rakenne on tämä, mutta täytyy tosiaan joskus keväämmällä mennä tarkemmin tonkimaan, kaivaa puruja sen verran pois, että näkee mitä sisäpuolelta löytyy. Mutta tämmöinenhän ei ole tiilitalo, mutta kyseessä ei myöskään ole tiiliverhoilu.
Hieman oli havainnon jälkeen kieltämättä paha olo, sellainen sekoitus omaa tyhmyyttä ja huijatuksi tulemisen tunnetta. Tiilitalona ostettu ja tutkittu talo ei siis olekaan tiilitalo vaan jotain muuta. Ehkä me olemme isännän kanssa vintillä nähneet mitä halusimme nähdä tai mitä ennakko-odotusten valossa odotimme näkevämme. Tai ehkä siellä oli jotain ylijäämätiiliä sopivassa paikassa, jotka osui meidän silmään kun rakennetta tutkittiin ja jotka talon tyhjentäjä sitten vei pois. Ken tietää.
Oli miten oli, lopputulema on kuitenkin se, että SPU Anselmia ei tällä kertaa tule, halltexeja ei revitä pois, eikä seinää nyt lisäeristetä sen kummemmin, vaan laitetaan kipsilevy.
Vaikka lisäeristys ehkä olisikin tarpeen (en tiedä onko), niin minusta on kuitenkin salaa ihan hyvä asia, ettei sitä muovilevyä siihen nyt tule.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti